JAE 30. JÄRVILOHI

Lukemattomat kerrat olen saanut saalistettua järvilohen, saalistus on onnistunut niin Tammerkoskella kuin Näsijärvelläkin. Toistuvasti olen järvilohen palauttanut veteen alamittaisuuden ja  laihuuden tähden, mittakalan saanti on tuntunut utopialta. Maanantaina 12. maaliskuuta koin jotain uutta.
   Aamuseitsemän maissa saapastelin Tammerkosken rantaan, Näsijärvi päästeli naamaani sellaiset luoteispuhurit että meinasin heti alkuun palata kodin lämpöön. Heitin jokusen heiton vastatuuleen ja pohdin. Pohdittuani tovin, totesin että urbaanissa koskikalastuksessa on myös hyviä puolia, voin siirtyä jonkin rakennuksen taa tuulensuojaan kalastamaan! Käpöttelin alavirtaa ja asetuin erääseen talonkulmaukseen vermeksineni.
    Sidoin siiman päähän Goby-kevennetyn, viehettä tukistettiin melkein heti, saman heiton aikana kahteen otteeseen. Kala ei kuitenkaan tarttunut vieheeseen. Päätin vaihtaa painavampaan lusikkaan, Böxiin. Valinta osui nappiin, ensiheitolla viehettä purtiin ja kala jäi koukkuun jumiin. Aluksi oletin kalan olevan kirjolohi. Kun sain kalan lähettyvilleni, ihmettelin pikkukirjon energian määrää. Kun kala oli haavittu, huomasin että järvilohihan se oli!

JÄRVILOHI (Salmo salar m. sebago)

Mittanauha näytti pituudeksi pikkiriikkisen yli 40 senttiä, lisäksi kala näytti profiililtaan erilaiselta aikaisempiin pyydystämiini laiheliineihin, lihaa ruotojen ympärillä! Mittalohi, Wuhuu!
Olin luvannut viedä työkaverilleni kalan jos joskus ylimääräinen nappaisi. Jääkaapissani oli jo kaksikiloinen kirre mutta mieleni teki päästä maistamaan järvilohta, henkistä kilvoittelua perkele!
   Jatkoin kalastusta, taas ensiheitolla Böxiä vietiin, tällä kertaa oikeasti kirren toimesta. Sain kalan lähettyville, kala kuitenkin sai rypistettyä itsensä koukusta ennen kuin sain haavittua sen.
Kirrekohtauksen jälkeen ei kaloja enää juurikaan näkynyt, kerran jigiä haukkasi jokin lohikala, koon puolesta se näytti järvilohelta. Painuin takaisin ylävirtaan perkauspaikalle.
   Vatsanavaus jänskätti, paljastuuko liha punaiseksi vai talvikkovaaleaksi. Kauniin punaista oli.

Ottipeli ja perattu kala

 Päätin ottaa yhteyden työkaveriin, hänelle kala kelpasi. Päätin siiskin hankkia hyvää karmaa luopumalla lohestani maistamatta sitä. Järvilohen maun mysteeri jäi elämään, toivottavasti ei pitkäksi aikaa .