maanantai 14. maaliskuuta 2011

JAE 15. PETÄJÄVESI & KUUSAA

Perjantai 14. toukokuuta 2010
                                Kelvejärvi
                                                     PETÄJÄVESI KUTSUU

Aamupäivällä laitoin nuoremman tyttäreni päiväunille, hyvästelin muut perheenjäsenet ja lähdin kotoa viikonlopun viettoon. Starttasin auton ja aloin kaasuttelemaan kohti Petäjävettä. Petäjävedellä tulisin tapaamaan ystäväni kuvataiteilija Kari Bacardin ja hänen taiteilijapuolison Sannin. Viikonlopun pääfunktio tulisi olemaan kalastus ja vuoden ensimmäisen kalan pyydystäminen.
   Ajelin kauniissa kevätsäässä itsekseni, polttelin tupakkia ja join ratinpyörityksen lomassa virkistävää termarikahvia.  140 kilometriä oli hetkessä taitettu, Petäjäveden Kyläseppä-huoltsikan kohdalla soitin Karille kysyäkseni tarkempia koordinaatteja, kilometriä enempää ei puhelun jälkeen enää tarvinnut ajaa kun olin jo perillä.
Kari on ollut rakas ystäväni nuoruusvuosista lähtien, siksi halusin kyläillä miehen luona kun muutenkin oli Keski-Suomeen asiaa.
    Hyppäsimme  Karin kaaran kyytiin, sain kokea Petäjävesi-tsaitsiingin samalla kun menimme piipahtamaan kaupassa, ruokapuodista ostimme evästä ja kurkunkostuketta. Tuntui hassulta olla Karin kyydissä, tuntui hassulta siksi että olin ensi kertaa ajokortillisen Karin kyydissä... Kun palasimme  rivitalon pihaan, aloimme aikaslailla heti suunnitella pientä kalastusretkeä. Kari oli saanut äitinsä poikakaverilta lahjaksi virvelin ja vieheitä, kalastusvehkeet olivat saaneet olla tähän perjantaihin saakka melko rauhassa, ne joutuivat kuitenkin käyttöön kun kalastusintoileva kaveri tuli kylään. Otimme polkupyörät käyttöön ja lähdimme polkemaan hiekkatietä eteenpäin kalapaikkoja etsimään. Löysimme yleisen laiturin jolle asetuimme nauttimaan kauniista säästä ja  virvelinviuhtomisesta.


                                                      Hra Bacardi haukijahdissa

Laiturikalastus antoi miltei vuoden ensimmäisen kalan, hauet pariin otteeseen purivat vieheitä mutta eivät ne rantaan asti halunneet tulla. Taiteilijapariskunnan kauniimpi osapuoli Sannikin saapui laiturille, hän oli joutunut kävelemään matkan sillä minä olin herrasmiehenä nyysinyt Sannin pyörän.
   Siirryimme uuteen paikkaan eräälle pellolle, siellä se sitten viimein tapahtui, sain hillittömän nollareissumäärän päätteeksi pikkuruisen hauen! Vuoden ensimmäisen kalan antoi  vesi nimeltä Kelvejärvi, vieheenä kunnostautui vanha kunnon Minnow Spoon.

                                                    Ensimmäinen saalis vuosimallia 2010

 Pikkuhauki palautui valokuvaamisen jälkeen takaisin rantaheiniin viettämään hauenelämäänsä. Vietimme vielä joitain aikoja pellolla viettäen, auringonvalo alkoi kuitenkin enteilemään illan vääjäämätöntä saapumista.
Ennen kuin lähdimme palaamaan kohti Karin ja Sannin kotia, nappasi vieheeseen vielä yksi hauki, se oli jo syömäkalan kokoinen, päätimme kuitenkin antaa senkin jatkaa leppoisaa eloaan Kelvejärvessä. Hauki innostui puremaan Vibrax-lippaa.


                                                    Pariskunta kevään keskellä

                                               Oi riemua! Kalantulo on alkanut!

Retkeltä palattuamme pistimme pallogrillin lämpiämään ja vietimme perjantaita takapihalla istuksien. Kun kuvut oli täytetty, katselimme Karin kanssa miehekkäästi MM-jääkiekkoa, tämä oli jokseenkin epätavallista meille sillä emme ole jääkiekon suurkuluttajia. Katsomista siivitti maltillinen oluennautinta. Suomen vastustajana taisi olla Valko-Venäjä ja Suomi ehkä voitti. Televisio oli vielä päällä kun silmäluomeni valahtivat kiinni ja autuas uni otti valtaansa.
    Aamusella ystävälliset isäntäni hyppäsivät automobiiliinsa ja ottivat suunnakseen Jyväskylän, minäkin tartuin ohjauspyörään ja aloin matkan kohti Kuusaata.


                                      HEITTOKALASTUS.INFO@KUUSAA


                                                                 Vinoja kuohuja


Lauantaiaamuna lähdin jatkamaan matkaani jättäen Petäjäveden taakseni. En pitkään ehtinyt paahtaa kun törmäsin puhallutusratsiaan, puhalsin pilliin levollisin mielin sillä edellisiltainen oluttelu oli ollut vähäistä.
Olin sen verran ajoissa liikenteessä että en matkannut suoraan seuraavalle etapille Kuusaahan vaan pysähdyin pariin otteeseen tienvarteen viskelemään virveliä. Erään pikkuveden äärellä sain mm. napattua elämäni ensimmäisen kalan Taho-vaapulla, pienenpienen ahvenen.


                                                    Epäselvä kuva ei jätä epäselväksi sitä
                                                          että Taholla saa kalaa 

Epämääräinen ympäriämpäriautoilu sai loppua kun päätin alkaa tekemään lähtöä Kuusaan suuntaan, matkan varrella poikkesin Laukaalaisesta kaupasta retkievästä, ostin mm. alkoholitonta ja pahanmakuista Ukko-Pekka-kaljaa. Kaupasta  ajoin Kuusaan koskikahvilaan ja tilasin kahvin, kahvinhörpinnän ja tupakoinnin lomassa pirautin PAR:lle kysyäkseni hänen sijaintiaan, puhelu selvitti että porukkaa oli jo kokoontunut kosken  varteen. Tirvaisin äkkiä kahvin alas ja lähdin katsomaan kalastusseuruetta.
Kuusaan kalastusreissusta oli sovittu keväämmällä heittokalastus.info-sivustolla sivuston aktiivikäyttäjien kesken. Nykyään kyseistä sivustoa ei enää ole olemassa. Retkelle ilmoittautuneista minulle oli aiemmilta reissuilta ennestään tuttuja tyyppejä Igors, Romo, Jyrze ja porukan kuopus Kalastaja-93. Kosken varressa tapasin ensi kertaa jengin ainoan kauniimman sukupuolen edustajan PAR:n sekä Djuzan, Rokin, Korkiksen ja reissun Hankasalmelaisen puuhamiehen Lastusen.
PAR, Korkis ja Kalastaja-93 olivat Romon kyydillä käyneet koskikalassa jo ennen Kuusaata, taimenta ja talvikkoahventa oli saaliiksi saatu. PAR oli elämänsä ensimmäisellä koskiturneella, aistittavissa oli että koskikalastustauti oli vahvasti tarttumassa kalastajaneitoomme. Romo toi minulle tuliaisiksi löytämänsä viisisenttisen Nilsun, hän muisti minun pitävän nilstereistä. Olin kovasti kiitollinen & otettu, viikonlopun aikana tulisin komeasti jättämään lahjavaapun Kuusaan pohjakasvustoon...


                                        Ysikolmonen, Djuza, PAR ja Lastunen Romon
                                         karavaanimobiilin edustalla 

                            Vasemmalta: Djuza, Lastunen, Romo, Korkis, Igors, joku ruma jätkä 
                             ilman paitaa, Ysikolmonen ja Jyrze


Vaihtelimme kuulumisia ja totuimme toistemme naamoihin, kaikkia hieman kutkutti että kunpa pian vierähtäisi kello pisteeseen josta kalastuslupa alkaa. Olimme niin ajoissa että ehdimme hyvin myös paistella makkaraa ennen h-hetkeä. Kaunis kevätpäivä oli saanut Lastusen äärioptimistiselle tuulelle: "Mulla on semmonen tunne että fengtsuit on siinä määrin kohdillaan että taimenia nousee ylös ja paljon".
Lastu esitteli myös koivusta ja kuparista tekemäänsä Kuusaa-palkintoa joka myönnettäisiin jollekulle retkueesta.

                                         Taimenenpyytäjät miettivät toimintasuunnitelmaa
                                           H-hetkeä vartomassa


Kun kalastusluvat astuivat voimaan, kaikki oli valmista jahtiin. Virvelit oli viritetty ja ottipelien koukkujen väkäsiä oli puristettu kasaan, Kuusaalla väkäselliset koukut ovat kiellettyjä. Poppoo hajaantui ympäri koskea. Minä lähdin leiristämme nähden vastarantaan, sinne painuivat myös mm. Igors  ja Romo. Kauaa ei ollut ehditty kalaa pyytää kun Romo oli jo nyhtänyt pari taimenta erään kiven vierestä. Koskiekspertti erottautui heti kuolevaisista. Romolta oli paineet poissa ja hän vinkkasi ottipaikasta muillekin, minäkin yritin kiven ympäristöä kammata, kalat eivät kuitenkaan ilmoittaneet olemassaolostaan. Kalastuksen välissä minulla oli aikaa harrastaa valokuvausta, kuvasin mm. kaunista valkovuokkoesiintymää.


                                          Keskisuomalaisia valkovuokkoja

                                                             Kuusaan niska            

Kovasti koko konkkaronkka yritti kaloja huijata, emme kuitenkaan kokonaisuudessa aivan hulluna kalaa saaneet. Monia ottipaikanoloisia kohtia tuli kalastettua. Toisinaan oli mukava mennä niskan yläpuolelle rauhaisan pintakalvon ääreen rennosti viehettä viskelemään ja sitten aikanaan palata mylvivän leveän kosken pauhujen tykö miettimään missä pyörteessä kala piilee. Välillä koskea alas lotisi iso kumivene turisteilla täytettynä.
Ilta oli jo pimentynyt kun kompuroiden palasin viimeiseltä vastarantareissulta takaisin leiriin, siellä oli suurin osa konkkaronkasta laavun luona notskia pitämässä. Vastarannan ryteikössä kulku oli hieman hasardihommaa koska luontoon oli piilotettu mm. vanhaa kunnon rautalankaa

                                      Roki, Lastu, Igors, Jyrze, Romo, Korkis ja Djuza
                                      iltaisissa kyrsänpaistohommissa

Iltanuotiolla syötiin ja jutusteltiin kunnes painuttiin kalastuspäivän päätteeksi nukkumahommiin. Suurin osa nukkui erilaisissa autopedeissä mutta ainakin Roki käytti laavuoption hyödyksi.
      Aamulla kun takakontissa heräsin, luulin edessä olevan sateisen sunnuntaipäivän koska auton tuulilasiin oli ripsauttanut hieman vesipiskoa ja taivas näytti tummalta, onneksi luulin väärin. Kun avasin oven, näin selkäkivusta kärsivän Djuzan ja selkäkivuttoman Lastun skarppeina valmiina uuteen kalastuspäivään. Olin nukkunut hieman pidempään kuin oli ollut tarkoitus ja siksi itsekin kiireenvilkkaa painuin kalaan.
     Kosken niskalta sain avattua päivän ilostuttavasti kun 8-senttiseen Spearheadiin otti komea ahven, muistaakseni elämäni ensimmäinen Spearheadkala. Kellon viisarit paukkuivat puolta kuutta.

                                                    Ahven ja aamuaurinko

Kalastus jatkui mutta kalat olivat jälleen kerran jossain muualla kuin siimanpäässä. Seitsemän maissa oli mukavaa päästä nauttimaan aamukahvia ja kokemaan kofeiinipohjaista piristymistä.

                                        Uneliaisuus katoaa kunhan sininen kuppi tyhjenee

Kello oli vierinyt liki keskipäivää kun henkilökohtainen retkeni koki kliimaksinsa. Menin leirimme läheiseen rantaan uittamaan viehettä, aiemmin olin kohdasta saanut vapautettavaksi alamittaisen taimenen. Heitin kahdeksansenttisen Invinciblen hyvännäköiseen altaaseen kun kala iski. Näin kalan olevan varmana mitallinen. Koitin parhaani mukaan taistella fisua vastaan mutta se päätti pyrkiä messevään putoukseen, pääni sisässä ja varmasti myös ääneen hoin: " Älä saatana mene putoukseen, et saatana mee sinne!". Ei auttaneet manaukset, kala meni putoukseen, pääsi hillittömän virran kyytiin ja punossiima sanoi pian NAPS, kala karkasi Nilsu huulessaan. Huusin kaikkia osaamiani kirosanoja ja lähdin lähistöllä olevan Lastusen luo surkuttelemaan tapahtunutta. Kun näin Lastun, hän tervehti minua sanomalla : "VITTU!!!". Selvisi että meillä oli samaan aikaan ollut taimenet kiinni. Romolla taisi olla hauskaa saamamiehenä seurata meidän toilailuja sivusta.
    Sisuunnuin ja palasin samaan kohtaan, sidoin siimaan Korkiksen tekemän Riko-vaapun. Vaappu-valinta oli mitä parhain sillä muutamaa heittoa enempää ei tarvinnut heittää kun taas oli taimen kiinni. Taas adrenaliinit helähtivät kropassa ja huusin kalalle: "Perkele pysy kaukana siitä putouksesta! Tuu tänne, sä et saa karata!".
Sain kuin sainkin kalan rantaan ja aloitin hurjan juhlinnan, kala tuntui todelliselta työvoitolta!

                                            Kuusaan taimen otti-Riko suussaan

                                      Meikäläinen aivan saatanan onnessaan, taustalla ottipaikka

Seurueen jäsenet varmaan luulivat aluksi että jokin on hätänä kun menin sutena riehumalla kertomaan että nyt se kala nousi. Kala oli 46-senttinen, kalakaverit onnittelivat saaliista ja kuvia napsittiin. Korkis aukaisi vieherasiansa ja antoi  minun valita sieltä vapaavalintaisen Rikon palkinnoksi siitä että sain hänen vieheellään  kalan, valkkasin upean 55-millisen vaapun ja olin kiitollinen.

                                      Kerta kiellon päälle, mää  ja kala
Kaloja nousi myös vastarannasta, mm. Roki  sai reissun isoimman kalan, 50-senttisen luonnonkalan. Komea luomutaimen piti sääntöjen mukaan palauttaa koskeen. Jyrze palasi vastarannasta hymyhuulella leiriin upea taimen mukanaan.

                      Jyrzellä naama näkkärillä ja hieno taimen käsivarsilla

Lastunen tunnetaan kovana taimentenkesyttäjänä, hänellä on myös toinen erikoistaito, hän on nimittäin loistava koskihaukikuiskaaja. Taimenkontaktien lisäksi hän onnistui myös Kuusaalla nappaamaan hauen alavirrasta, hauki sai kuitenkin pitää vapautensa.
  Leirissä Lastu nosti autonsa uumenista savustuspöntön tulipaikalle ja aloimme savustamaan muutamaa taimenta. Kalojen kypsymistä odotellessa makkaraakin paistettiin.

                                        PAR, Ysäri ja Korkis vartomassa apetta

                                             Ennen...

                                             
                                            ... ja jälkeen, herkullista!


Ruokailun jälkeen alkoi pikkuhiljaa koittaa kotiinlähdön hetki. Roki lähti hieman ennen pääjoukkoa palailemaan Itä-Suomeen. Ennen kotimatkaa direktoraatti teki päätöksen Kuusaa-palkinnon saajasta. Komean plakaatin lisäksi palkintona oli Djuzan valmistamat kevennetty ja jerkki, Jyrzen tekemä kevennetty ja Romon  vaappu jolla hän oli kurittanut Kuusaan taimenia. Rokin aikainen paluumatkan aloitus koitui onnekseni sillä isoimman kalan pyytäjän poissaolo edesauttoi isoimman melutason nostanutta kalastajaa saamaan upean Kuusaa-palkinnon. Palkinto myönnettiin allekirjoittaneelle, taas olin haltioissani ja äärikiitollinen!

         Palkinnonjakoseremoniassa palkinnon ojentaa Lastunen, Igors taustalla virallisena valvojana


Lopulta hajaannuimme omille teillemme, kaikille oli varmasti jäänyt reissusta hyvä mieli, parin päivän aikana oli porukkamme löytänyt hyvän kemian ja hauskaa oli ollut. Toivottelimme toisillemme hyvää jatkoa ja toivoimme että yhteisiä retkiä osuisi eteemme myös tulevaisuudessa.
Tampereelle päin aurinkoisessa säässä körötellessäni Kuusaalla vietetyt hetket pyörivät mielessäni  ja matka sujui huolettomasti, Pirkanmaan puolella aloin virittämään päätäni kalastusreissu-kanavalta koti-isä/puoliso-taajuudelle tietäen että vain viikon kuluttua taajuus muuttuisi jälleen kun edessä tulisi olemaan Kihniön taimenkosket...




          




keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

JAE 14. KUUSISATAA KALAA

Joulun aikaan ostin Sotkamon Tiimarista kovakantisen kirjasen johon aion kauden aikana merkata vapavälinein saamani kalat. Sillä ei ole väliä onko vapana virveli-, pilkki-, onki- tai perhovapa.  Vihkoon mahtuu merkintätiedot kuudestasadasta kalasta, siksipä olen asettanut itselleni kauden saalistavoitteeksi 600 fisua. Tähän blogiosioon merkkaan listan kalalajeista ja vieheistä sitä mukaa kun Ahti suo  antejaan. Joistain kaloista lyön listan väliin kuvia.

1.Taimen liitsillä Tammerkoskesta 7.tammikuuta 2011, alamittainen
2.Taimen lusikalla Tammerkoskesta 17.tammikuuta 2011, 52cm, 1,5kg
                                                                      Numero 2
3.-15. Ahven pystypilkillä Tohlopista 6.maaliskuuta 2011, kaikki ruikkuja
16. Taimen lusikalla Tammerkoskesta 8.maaliskuuta 2011, 42cm
                                                                      Numero 16

17. Kiiski pystypilkillä Ähtärinjärvestä 25.maaliskuuta 2011
18.-20 Ahven pystypilkillä Näsijärvestä 1.huhtikuuta 2011
21. Hauki lusikalla Ähtärinjärvestä 21.huhtikuuta 2011
Numero 21

22. Kirjolohi lusikalla Viinikanjoesta 7. toukokuuta 2011
Numero 22

23. Taimen vaapulla Viinikanjoesta 7.toukokuuta 2011, 42cm
Numero 23
24. Harjus lusikalla Tammerkoskesta 10. toukokuuta 2011, alamittainen
25. Taimen liitsillä Tammerkoskesta 11. toukokuuta 2011, alamittainen
26. Ahven liitsillä Tammerkoskesta 11. toukokuuta 2011
27-28 Ahven pohjaongella Näsijärvestä 15. toukokuuta 2011
29. Särki pohjaongella Näsijärvestä 15.toukokuuta 2011
30-32 Ahven pohjaongella Näsijärvestä 15.toukokuuta 2011
33. Ahven jigillä Näsijärvestä 18. toukokuuta 2011
34. Ahven liitsillä Näsijärvestä 19. toukokuuta 2011
35. Ahven liitsillä Näsijärvestä 19. toukokuuta 2011, 25cm
Numero 35
36. Ahven Mato-ongella Näsijärvestä 22.5.2011
37. Särki Mato-ongella Näsijärvestä 22.5.2011
38.-41. Salakka Mato-ongella Näsijärvestä 22.5.2011
42. Ahven Vaapulla Näsijärvestä 22. toukokuuta 2011, 25cm
43. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 23.5.11
44. Särki mato-ongella Näsijärvestä 23.5.11
45-47. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 23.5.2011
48. Särki Mato-ongella Näsijärvestä 23.5.11
49. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 23.5.11
50-52 Särki mato-ongella Pyhäjärvestä 24.5.11
53. Ahven mato-ongella Pyhäjärvestä 24.5.11
54. Särki mato-ongella Pyhäjärvestä 24.5.11
55. Hauki lusikalla Ähtärinjärvestä 25.5.11, 55cm
56. Ahven lusikalla Ryötöltä 26.5.11
57. Hauki lusikalla Ähtärinjärvestä 26.5.11
58-59. Salakka vaapulla Ähtärinjärvestä 26.5.11 (kyljestä kiinni)
60. Hauki vaapulla Ähtärinjärvestä 26.5.11 70cm
61. Taimen liitsillä Kuorekoskesta 28.5.11
62. Taimen liitsillä Kuorekoskesta 28.5.11
63. Taimen liitsillä Kuorekoskesta 29.5.11, 40cm
Numero 63

64. Taimen lipalla Kuorekoskesta 29.5.11
65.-67 Särki mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
68. Kirjolohi mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11, 42cm
Numero 68
69. Särki mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
70. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
71. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
72. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
73. Särki mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
74. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
75.-78. Särki mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
79. Lahna mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
Numero 79

80. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
81. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
82. Särki mato-ongella Näsijärvestä 3.6.11
83. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
84-86. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
87. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
88-89. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
90-91. Särki mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
92-93. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
94. Särki mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
95-96. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
97-99. Särki mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
100-101. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
102. Särki mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
103. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
104-105. Särki mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
106. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
107-108. Särki mato-ongella Näsijärvestä 5.6.11
109-110. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 9.6.11
111. Kirjolohi mato-ongella Näsijärvestä 9.6.11, 45cm
Numero 111

112-114. Särki mato-ongella Näsijärvestä 9.6.11
115. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 9.6.11
116. Särki mato-ongella Näsijärvestä 9.6.11
117-118. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 9.6.11
119. Särki mato-ongella Näsijärvestä 9.6.11
120-121. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 9.6.11
122-124. Särki mato-ongella Näsijärvestä 9.6.11
125. Ahven lipalla Ähtärinjärvestä 12.6.11
126-127. Hauki lusikalla Ähtärinjärvestä 13.6.11
128. Hauki jigillä Ähtärinjärvestä 13.6.11
129. Ahven lipalla Ähtärinjärvestä 14.6.11
130. Hauki lipalla Ähtärinjärvestä 14.6.11
131. Hauki vaapulla Ähtärinjärvestä 14.6.11
132. Ahven liitsillä Ähtärinjärvestä 14.6.11
Numero 132
133. Särki mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
134-137. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
138. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
139-141. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
142. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
143. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
144. Särki mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
145. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
146-147. Särki mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
148. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
149. Särki mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
150. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
151. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
152. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
153. Kiiski mato-ongella Näsijärvestä 16.6.11
154. Harjus lipalla Tammerkoskesta 19.6.11
155. Ahven lusikalla Tammerkoskesta 20.6.11
156. Ahven lusikalla Ähtärinjärvestä 22.6.11
157. Hauki vaapulla Ähtärinjärvestä 23.6.11
158. Ahven vaapulla Ähtärinjärvestä 24.6.11
159. Kuha vaapulla Ähtärinjärvestä 24.6.11, 44cm
160. Ahven vaapulla Ähtärinjärvestä 24.6.11
Numerot 158,159 ja 160

161. Hauki Vaapulla Ähtärinjärvestä 25.6.11
162-163. Kuha vaapulla Ähtärinjärvestä 25.6.11
164. Hauki vaapulla Ähtärinjärvestä 25.6.11
165-166. Hauki vaapulla Ähtärinjärvestä 26.6.11
167-169. Kuha vaapulla Ähtärinjärvestä 26.6.11
Numerot 167,168 ja 169

170-172. Kuha vaapulla Ähtärinjärvestä 27.6.11
173. Järvilohi vaapulla Tammerkoskesta 29.6.11
174. Ahven lipalla Tammerkoskesta 29.6.11
175. Järvilohi lusikalla Tammerkoskesta 29.6.11
176-179. Ahven liitsillä Tammerkoskesta 29.6.11
180. Kuha lusikalla Tammerkoskesta 29.6.11
181. Ahven liitsillä Naantalista 1.7.11
182-183. Ahven lipalla Naantalista 1.7.11
184. Hauki lipalla Naantalista 1.7.11
185. Ahven lipalla Korppoosta 2.7.11
186. Kolmipiikki käsin Houtskarista 3.7.11
187. Hauki lipalla Kustavista 3.7.11
188. Ahven lipalla Kustavista 3.7.11
189-191. Kuha vaapulla Ähtärinjärvestä 7.7.11
192. Hauki vaapulla Ähtärinjärvestä 7.7.11
193. Kuha vaapulla Ähtärinjärvestä 7.7.11
194-195. Ahven lipalla Tammerkoskesta 13.7.11
196. Taimen lipalla Tammerkoskesta 13.7.11
197. Ahven lipalla Tammerkoskesta 13.7.11
198. Järvilohi lusikalla Tammerkoskesta 13.7.11
199. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 14.7.11
200. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 14.7.11
201. Ahven mato-ongella Näsijärvestä 14.7.11
202. Salakka mato-ongella Näsijärvestä 14.7.11
203. Lahna mato-ongella Näsijärvestä 14.7.11
204-205. Ahven vaapulla Tarvaalankoskesta 15.7.11
206-209. Ahven lipalla Tarvaalankoskesta 15.7.11
210. Säyne lipalla Tarvaalankoskesta 15.7.11
211. Hauki lipalla Tarvaalankoskesta 15.7.11
212-215. Ahven lipalla Tarvaalankoskesta 15.7.11
216. Ahven lusikalla Tarvaalankoskesta 15.7.11
217. Ahven lipalla Jormasjoesta
218 Kirjolohi lipalla Jormasjoesta
219. Ahven lipalla Jormasjoesta
220. Kirjolohi lipalla Jormasjoesta
221. Ahven lipalla Jormasjoesta
222. Hauki lipalla Jormasjoesta
223. Harjus lipalla Jormasjoesta
224-234 Ahven lipalla Tipasjoesta
235. Hauki lipalla Tipasjoesta
236-263 Ahven lipalla Tipasjoesta
264-267. Ahven lipalla Tammerkoskesta
268-275. Ahven lipalla Tammerkoskesta 27. Heinäkuuta 2011
276. Kuha lipalla Tammerkoskesta 27.7.11
277. Ahven vaapulla Ähtärinjärvestä
278-281. Kuha vaapulla  Ähtärinjärvestä
282. Hauki lusikalla Ähtärinjärvestä


TAMMIKUU
Retkiä 6
Kaloja 2

HELMIKUU
Retkiä 1
Kaloja 0

MAALISKUU
Retkiä 10
Kaloja 15

Kalalajien osuudet kokonaissaaliista maaliskuun jälkeen:
Taimen    17,6%
Ahven     76,4%
Kiiski        5,9%

HUHTIKUU
Retkiä n.15
Kaloja 4

Kalalajien osuudet kokonaissaaliista huhtikuun jälkeen:
Taimen 14,3%
Ahven 76,1%
Kiiski 4,8%
Hauki 4,8%

TOUKOKUU
Retkiä: Kanske mycket
Kaloja 43

Kalalajien osuudet kokonaissaaliista toukokuun jälkeen:
Taimen 14%
Ahven 51,5%
Kiiski 1,5%
Hauki 6%
Kirjolohi 1,5%
Harjus 1,5%
Särki 12,5%
Salakka 11%

Vieheiden pyyntimäärät toukokuun jälkeen
Koukku + syötti: 24
Pystypilkki: 17
Liitsi: 8
Lusikka: 8
Vaappu: 5
Jigi: 1
Lippa: 1

Kalalajien osuudet kokonaissaaliista kesäkuun jälkeen:

JAE 13. MAALISKUU PIRISTÄÄ KALAMIEHEN MIELTÄ

Tiistai 8. maaliskuuta 2011 

Naistenpäivän aamu, pinkaisin ylös kuudelta koska olimme sopineet alakerran Jaskan kanssa kalastusreissusta. Aamukahvia hörppiessäni minulla oli vahva tunne tulevasta reissusta, tänään saattaa asiat onnistua. Tunnelmaa laski kun huomasin netistä että tiistai oli juhlapäivä, vanha kunnon sovinistisika Jaakoppi lähdössä kalaan naistenpäivänä... Ajattelin että onhan minulla aikaa korvata pikku kalareissu loppupäivän aikana. Retki tulisi olemaan vuoden kymmenes ja yhdeksäs Tammerkoskelle.
  Seitsemältä soitin Jaskalle ja herätin miehen unilta, sovimme että tapaamme pihalla puolen tunnin kuluttua ja niin tapasimmekin. Lähdimme tarpomaan kohti Tammerkosken yläosaa muutaman asteen aamupakkasessa.
    Aloitimme kalastuksen Pajasaaresta, pari tuntia siellä kului ilman tärpin tärppiä, lähdimme kohti alavirtoja. Matkalla kävimme M-kaupasta nappaamassa lämpimät kahvit, hyvää teki hörppiminen. Suosikkikauppamme myyjätätikin toivotti meille kireitä.
Kävellessämme välikosken kohdalla kohti Ratinaa vastaamme tuli kaksi lintujenruokkijaterroristimummoa jotka alkoivat yhteen ääneen papattamaan niin hurjaa kyytiä ettemme meinanneet saada sanaa väliin.

-         Älkää pojat sitten lintuja häiritkö!
-         Uivelot tuolla sukeltelee!
-         Yksikin sorsa ontuu, siihen on joku osunut!
-         Uivelotkin sukeltelee!
-         Kun menette tuohon niin varokaa lintuja!
-         Uivelot siellä sukeltelee!

Lopulta saimme muoreille väliin sanottua ettemme edes ole menossa heidän uiveloidensa luo. Tädit olisivat jatkaneet älämölöään varmaan maailman tappiin, jatkoimme siis määrätietoisesti matkaamme mukavaa päivää toivottaen. Jaska epäili että olimme juuri tavanneet kaksi Kummelihahmolaboratoriosta karannutta yksilöä.
    Ratinan suvannossa kalastus jatkui. Sidoin oman siimani päähän liitsejä, jigejä ja lusikoita.  Jätettyäni pohjaan lusikan, kaivoin repustani kelan johon oli puolattuna kuitusiimaa, otin vuoden ensimmäisen kerran kuidun käyttöön jotta viehemenetykset romuiseen pohjaan loppuisivat. Keli oli vieläkin hitusen miinuksen puolella mutta kuidulla kalastus onnistui. 
   Jaska aiheutti ohikulkeneessa pariskunnassa kummastusta näiden kysellessä kalantulosta, syy kummastukseen johtui siitä kun Jaska esitteli siiman päässä olevaa omatekelettä jossa ei ollut koukkuja laisinkaan.
  Kello oli vierinyt ja päätimme lähteä vielä kerran yläkoskelle. Heittelimme huviksemme Mältinrantaa vastapäätä, vesi oli niin matalalla että kaiteelta alas katsoessa näki parin metrin edestä kivipohjaa ilman vettä.

                                                    Vesi on lähtenyt rantaa pakoon
Valokuvaa ottaessani tippui avain kaiteen yli. Onneksi ei ollut vettä, jigillä sain avaimen ylös ongittua.
Vaikka väsy painoi jo kintereissä, päätimme mennä vielä Näsinsillan kupeeseen heittelemään, juttelimme että seuraavaksi on mentävä pilkille jotta saataisiin todennäköisemmin kalaa.

                                           Huh! Onneksi sain avaimen takas!
Kello oli hieman yli yksi kun kuului huuto: ”Vittu!”, vitun perään kuului molskaus. Luulin että Jaskalla tippui jotain tärkeää veteen, luulo oli väärä sillä miehellä oli taimen kiinni. Kala iski jigiin ja oli vihoissaan huulikorustaan, hyppy paljasti kalan olevan mitallinen. Kala kuitenkin kaikeksi harmiksi sai veuhdottua itsensä vapaaksi, tunnelma nousi pitkän tyhjänpyynnin jälkeisen tärpin ansiosta. Sidoin siimaani Abun Zigge-lusikan saadakseni heittoon pituutta. Heilautin lusikan luotimaiseen kiitoon ja se pamahti sillan kylkeen, kelasin lusikan takaisin todetakseni että kaksi kolmasosaa maalista oli karissut sen pinnalta. En vaihtanut viehettä vaan viskasin uudelleen, tällä kertaa lusikka viuhui sillan alle osumatta matkalla mihinkään, pienen upotuksen jälkeen tunsin kalan siiman päässä. Kelasin kalaa hetken alavirtaan hipihiljaa, kun huomasin että se on hyvin kiinni, huusin: ”KALA KIINNI! KALA KIINNI!”
Kala taisteli mukavasti ja sai adrenaliinit kehossani liikkeelle. Sain sen nautinnollisen väännön jälkeen rannalle, silmämääräisesti kala oli mitallinen, tarkistin asian nopeasti ja silmämittaus oli ollut oikeassa.Kalan pituus oli 42 senttiä.
Otin kalalta nirrin pois, sytytin kaatosavut ja olin äärimehuissani. Kala nappasi ennen puolta kahta, noin kymmenen minuuttia Jaskan tärpin jälkeen. Neljän Tammerkosken maisemissa tehdyn tyhjänpyyntireissun jälkeen olin palannut saaliskantaan! 

                                        Kala käsissä ja kessu huulessa on helppo olla nessinä!

                                          Aina ei vieheen tarvitse näyttää sateenkaarelta
Heittelimme vielä tovin ja lopulta painuimme kohti kotia, sinnikäs kalastus oli tuottanut molemmille kalamiehille taimenkontaktin, saas nähdä kohdistuuko seuraava reissu sittenkään pilkkijäille...

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

JAE 12. AHVENTEN ANSIOSTA NAAMAKARVAT SAAVAT KYYTIÄ


Sunnuntai 6.3.2011

Aamulla ennen yhdeksää lähdin ajelemaan kohti ystäväni Markustuksen asuinkulmia. Ennen kuin poikkesin rantaväylälle näin ojanpientareella pomppivan talviasuisen kärpän, päätin että city-kärpän näkeminen täytyi olla hyvä enne. Olimme sopineet Markustuksen kanssa että sunnuntaina mennään pilkille.
  Lämpötila oli aiempia päiviä hieman kirpeämpi, mittari näytti kymmentä pakkasastetta ja tuuli oli siirtynyt puhisemaan pohjoisesta. Positiivisesti ajatellen pakkanen oli hyvä juttu, eipähän ainakaan hanki upottaisi jäällä.
   Markustuksen tykönä joimme kaffet ennen kuin lähdimme matkaan, kohteenamme oli Tohloppi. Tohlopin järvestä ennen reissua minulla oli kokemusta yhden pikaisen kalattoman virvelireissun verran.
Järvi on 67 hehtaarin kokoinen vesi Tampereella, syvin kohta on 12 metriä. Lajisto on erittäin mielenkiintoinen; haukia, ahvenia, särkiä, lahnoja, kiiskiä, kuhia, siikoja, taimenia, kirjolohia, ankeriaita, harjuksia ja täplärapuja. Suurin osa lajeista on istutettuja.
  Aurinko paistoi kun astelimme jäälle, taktiikkamme oli yksinkertainen, etsitään valmiita reikiä kun oma kaira on niin paskassa terässä. Löysimme kolme lähetysten olevaa reikää ja kairasimme vielä neljännen, olosuhteet kohdillaan sunnuntaipilkkijöille! Pilkkiretki oli minulle ensimmäinen tänä vuonna, Markustukselle ensimmäinen viiteentoista vuoteen.
                                       Markustuksella tärppää, tällä kertaa kala pääsi vielä irti

Istuin alas ja tiputin pystypilkin pilkkireikään, ei mennyt kuin hetki kun ensimmäinen ahven oli jäällä. Ahvenen kavereita alkoi nousta ja pian jäällä hillui jo kuusi kalaa niskat nurin. Kaikki ahvenet olivat hirmu pieniä mutta ne pidettiin ylhäällä koska ne tulisivat pääsemään Markustuksen Heimo-kissan ruuaksi.
Markustuksella oli tärppejä mutta kalan pirulaiset eivät tulleet ylös, irtoavat kalat eivät tunnelmaa pilanneet, nautiskelimme päivästä vanhoja muistellen ja kessutellen. Yhdessä vaiheessa kala nappasi ja aloin vetää siimaa ylös, siima katkesi. Mikä lie pikkuhauki vei pilkin...
Olimme jäällä kolmisen tuntia, sain saaliiksi kolmetoista ruikula-ahventa, yhden päästin vapaaksi, muut lähtivät mukaan. Kalantulo tarkoitti myös sitä että sain itseltäni luvan leikata härskit  naamakarvani veks.
Miten kävi Markustuksen kalansaaliin? Viidentoista vuoden tauon jälkeen tehty comeback onnistui sillä  lopulta ahven otti onkeen pysyvästi, reissu onnistui siis täydellisesti! Seuraavan pilkkikerran väliin tuskin mahtuu viittätoista vuotta sillä sovimme että pilkille on päästävä pian uudelleen.
                                                                     Se on siinä!












http://www.tokasu.fi/kuvat/pohjak.jpg

torstai 3. maaliskuuta 2011

JAE 11. MAALISKUUN ENSIMMÄINEN TAIMENJAHTI

Torstai 3. Maaliskuuta 2011

VALMISTELUT

Huomenna perjantaina aloitan päiväni pitkästä aikaa kalastuksen merkeissä. Kulkuni vie tietysti Tammerkoskelle, retkiä on tältä vuodelta alla seitsemän joista kolmella on ollut kalatapahtumia. Retkelle otan yllätysvavan, nimittäin naisellisen Ugly Stick Pinkin ja siihen kuuluvan ihanan kelan, hommasin vermeen Seinäjoen Honkkarista hurjaan 26 euron hintaan. Siimaksi puolasin siihen 0,2mm Tarantula-monosiimaa josta minulla ei ole aiempaa kokemusta. Kalastusinstrumentin suhteen täytyy siis pitää sormet ristissä jotta se kestää kalastusta.
Vieherasioita lähtee mukaan kaksi, ne on täytetty lähinnä itsetehdyillä vieheillä. Liitsit, vaaput ja Hornet-lusikka edustavat omien kätteni tuotoksia. Tehdaspeleinä on mukana muutama lusikka ja kaksi jigiä.

Virvelin ja vieheiden lisäksi mukaan lähtee seuraavat kamppeet: termari, tupakkaa, voitonsikari, aurinkolasit, varasiima, heittokoho, kamera, haavi, mitta, suklaata, tulitikut, puhelin, puukko, pihdit, vettä, muistikirja ja paljon lämmintä vaatetta.
Kuvia ja tarinaa retkestä seuraa joka tapauksessa, vaikka jäisin ilman saalista... Haluaisin mielelläni vaikka muikun saada, sillä olen päättänyt leikata viikseni aina kalaisan retken päätteeksi. Pitkät pakkaset ja hoidettavat velvollisuudet ovat muuttaneet naamatauluni ulkonäöltään Pellonpääläiseksi.  Jos koski ei suo antejaan, on mentävä pilkille ennen kuin ihmiset alkavat haukkumaan Staliniksi.
                                                                  Onko se Irwin?
 Perjantai 4.maaliskuuta

                                         TAMMERKOSKI ALAS JA TAKAISIN YLÖS

Heräsin aamulla jo puoli kuudelta ja aloin malttamattomana pistämään itseäni valmiiksi, lähtöä piti kuitenkin viivyttää seitsemään koska Belmont-varastoni kaipasi täydennystä, reservejä sain lähikaupasta.
Kävelin  suorin tein Pajasaareen ja aloitin kalastuksen pikkuvirrasta liitsillä.
                                                                 "Pikkuvirta"

Kaloja ei kuulunut, siirryin kohtaan josta olin enkkataimenen saanut. Siirtymä ei ollut turha sillä kala puri lusikkaa syvän reunalla, se sai kuitenkin rimpuiltua itsensä irti, kalastusinto nousi kovasti. Uitin vaappuja, lusikoita, liitsejä ja jigiä, kaloista ei kuulunut mitään. Iloa tuotti omien vaappujen hieno uinti, ainoastaan paskapökäleennäköinen oksavaappu vikuroi siiman päässä, sille pitää säätöjä kesään mennessä tehdä.

                                                   Siltojen välissä oli tovin  kala kiinni


                                                  Mikä lie koskelokin ylävirrassa hengaili

Aikani ylävirrassa kalasteltuani päätin jatkaa matkaa, kävelin ihmisruuhkassa kalavermeiden kanssa, tuli sellainen olo että en kuulu joukkoon. Finlaysonin kohdalla tapasin ystäväni Tiinan ja vaihdoimme pari sanaa, minulle tuli melkein syyllinen olo kun toinen on menossa kiiruussa töihin ja itse vain arkena vavan kanssa hillun.
Välikoskea mennessäni hieman kalastelin, sieltä ei kuitenkaan mitään kuulunut joten jatkoin matkaani Ratinan suvannon suuntaan...
                                                                      Välikoskea

Suvannon huitteilla kalastelin ja samalla kuuntelin kännykän kautta radiota, yhdessä mielenkiintoisessa ohjelmassa vanha  kunnon ateisti Kari Enqvist yritti ymmärrettävästi kertoa tavan tallaajille maailmankaikkeudesta. Saalista ei suvannosta kuulunut, yhden siimanipun riuhdoin pohjasta ja sen mukana tuli lippauistin. Ihmispelkoiselle suvanto ei ole hyvä paikka sillä useampi ohikulkija jumittui juttusille kyselemään kalantulosta tai selittämään omia kalajuttujaan. Minulla ei ole ohikulkijoita vastaan mitään, kunhan eivät jää kohdalle liiaksi asumaan, niin ja paskojen juttujen selittäjät saisivat ärsyttämisen sijaan kirjoittaa omaa blogia...
     Reissu alkoi iltapäivällä jo vähän tuntumaan kropassa, en ollut koko päivänä nauttinut kuin pillimehun ja suolapähkinöitä. Lähdin kalastellen siirtymään kohti ylävirtaa. Päivän keli oli aamupakkasesta muuttunut plusmerkkiseksi, tuulta oli pitänyt jatkuvasti. Virran juoksutus oli ollut kovaa sillä vesi oli erittäin matalalla.
Kosken yläosassa Mältinrantaa vastapäätä heittelin jigiä ja samalla testasin uuden teleskooppihaavini ulottuvuutta, iloisena totesin että huolimatta korkeasta kalastuspaikasta minun on tulevaisuudessa mahdollista koukata kala talteen myös kyseisestä paikasta.
Päätin mennä vielä Näsinsillan kupeeseen koittamaan muutaman heiton. Kun pääsin perille, löysin kolme äijää virvelit kädessä. En jaksanut änkeä sekaan tyydyin vain vaihtelemaan kuulumisia. Yksi äijistä oli saanut 50-senttisen hyvännäköisen taimenen. Heput olivat sukeltajia, heiltä sain tietooni yksitoistametrisen montun sijainnin, tärkeä tieto tulevaisuutta katsoen...
Kun pääsin kotiin, huomasin että kalastusreissu oli kestänyt kahdeksan tuntia, pohkeissa kieltämättä tuntuikin siltä sillä en ollut koko aikana kertaakaan istahtanut perseelleni. Uusi virveli siimoinen selvisivät reissusta hyvin, harmittavasti kaloja ei noussut, en vieläkään saanut itseltäni lupaa parranajoon, onneksi parin päivän päästä pilkkireissu tulisi armahtamaan minut.