JAE 46. KALASTUSVUODEN 2013 STARTTI

klo 6.45
Herätyskello soi. Mitä helvettiä?! Miksi se soi??? Ai niin joo, kalalle...
En ryypännyt aattona, olin jo unessa kun vuosi vaihtui. Jaksoin katsoa leffaa vartin ennen tipahtamista.
Pimeässä, loskassa ja sateessa menin koskenrantaan. Kun otin virvelin kouraan, katsoin siimanpäässä olevan punaisen Salty-lusikan. Uusi vuosi, uusi kalastuskausi. Pimeässä lähti vuoden ensimmäinen heitto kohti mustan Tammerkosken pintaa, kello oli puoli kahdeksan. Upotusta, vähän kelausta, upotusta, kelausta ja... kala!
   Jumankauta, kala kiinni vuoden ekalla heitolla! Kelasin fisun rantaan ja haavin sen. Taimen jonka koko oli 41 senttiä. Vapautin kalan ja olin tyytyväinen parhaasta mahdollisesta startista kaudelle.

Vuoden eka kala

 Heitin pari heittoa ja läksin jatkamaan matkaa, kohti järvilohimestaa. Saapuessani paikalle, näin miehen jonka oletinkin näkeväni. Lontoon ystävä Trev oli tainnuttamassa järvilohta. Naureskelimme että olemme varmasti vuoden ensimmäisten saamamiesten joukossa tässä maassa. Muutenkin vaihtelimme kuulumisia, paikalle saapui kalaan myös Trevin kaveri Mohammed.
   Koitin kalastaa liitsillä, melkein heti sainkin kalan siimanpäähän, kaikki oli kuitenkin ohi jo parissa sekunnissa. Jätin jätkät melko nopeasti taa ja palasin omalle suosikkipaikalleni. Suosikkipaikalla sain taas muutamaksi sekunniksi kalan kiinni, ei vaan tarttunut kunnolla.
   Pian paikalle saapui taas tuttu hemmo, tamperelainen kalastusvälinemyyjä, hänkin oli päättänyt feidata uudenvuodenkekkerit ja lähteä kalaan. Vielä yksi kala tarttui epäonnistuneen heiton ansiosta, snadi taimen osasi irrottaa itsensä juuri ennen kuin olisin nostanut sen haavilla ylös irrotettavaksi.
  Yhdentoista persiissä lähdin kohti kotia. Päivänokoset olisivat maittaneet mutta ilmeni jotain tärkeämpää, lähdettiin lasten kanssa leikkimään nuoskalumella.

JAE 38. RAUHOITUKSEN PÄÄTYTTYÄ 2012

 Perjantai 16. Marraskuuta 2012

Taimenen kuturauhoituksen päättyminen, päivä josta koskikalastushemmot haaveilee aina syksyisin. Perjantaiaamuna heräsin jo kello 4.30, tarkoitus oli nukkua hitusen pidempään mutta minkäs teet. Ennen viittä olin jo koskella. Tältä Tammerkoskella näytti viiden jälkeen:

Valoisaa, vai mitä?

 Hämärässä kalastaminen on yleensä hiukan konstikasta, varsinkin jos tulee siimasotkuja tai muuta häikkää jossa valoa tarvitaan, onneksi ongelmia ei ilmennyt.
Kalat eivät heti aamusta olleet kovinkaan otillaan, ennen auringonnousua siima kuitenkin kiristyi ensimmäisen kalan merkiksi. Hämmästyin kovasti kun kevennetyn lusikan mukana ei tullut taimenta vaan mitallinen harjus. Harri pääsi takaisin jorpakkoon ja kalastajan mieli oli hyvä kun ainakin yksi kala oli plakkarissa.
    Taimenia yritin kovasti eri keinoin huijata mutta ei tuntunut helpolta. Jossain vaiheessa vaihdoin vieheeksi itsetaotun kuparilusikan, se oli hyvä veto. Ei aikaakaan kun niukin naukin mittatane oli rannassa, kohdekala napattu! Hieman myöhemmin Halpiskevennettyä puri samanmoinen taimen kuin edellinen. Jatkoin samalla vieheellä eikä aikaakaan kun räpsähti kunnolla.
   Siimanpäässä oleva kala ei heti halunnut näyttäytyä vaan huudatti jopa jarrua ja taisteli. Onneksi fisu oli napannut lusikan kunnolla suuhunsa eikä päässyt pakoon kesken köydenvedon. Mukavan taistelun jälkeen rannalla oli kaikista pyytämistäni taimenista kaikkien aikojen kolmanneksi kookkain tapaus. Mittanauha näytti 54 senttiä ja vaaka kahta kiloa.

Taimen ja ottipeli.

Toiset kalastajatkin noteerasivat fisun, kun Sportian kalastusmyyjä tuli jutulle, pyysin että hän voisi ottaa kalasta ja musta foton, se passasi.

Ruma jäbä kauniin seuralaisen seurassa.

Seuraavana päivänä kala matkusti kylmälaukussa Pohjanmaalle kun lähdin perheeni kera sukuloimaan, messevä taimen otettiin ilolla vastaan tuliaislahjana

JAE 31. TAIMEN, TAIMEN JA TAIMEN

Oijoi, vapaapäivä! Alakerran isäntäkin hommasi Tammerkoskelle kausiluvan ja lähti virvelihommiin mukaan. Aamulla oli pakkasta, tästäkin huolimatta fiilarit oli kovat kun tiesi kelin päivän mittaan lauhtuvan. Tunne kalantulosta oli vahva.
  Aloitimme kosken yläosasta, ei kalaa. Koitimme kansallismaiseman kohdalta, ei kalaa. Seuraavaksi välikoskelle, ei kalaa. Ratinan suvanto, ei perkele vie kalaa. Pyhäjärven suulla, ei kalan kalaa.
  Päätimme painua koskenvartta takaisin ylöspäin, koitimme jälleen välikoskea. Kalastimme eri puolta kuin alaspäin tarpoessamme. Sidoin siimaan halpiskevennetyn, Saltyn. Pitkän tyhjänkalastuksen jälkeen oli hienoa tuntea tärppi, samalla kelauksella neljä tukistusta! Seuraavallakin heitolla pääsin koittamaan tartutusta siinä kuitenkaan onnistumatta. Joidenkin heittojen jälkeen viimein taas tärppäsi ja nyt oli kala kiinni! Naapuri toimi haavimiehenä ja kauden ensimmäinen mittataimen oli tosiasia, JES!

Kauden eka mittataimen, 45cm

Saaliskessun  ja valokuvauksen jälkeen jatkui kalastus. Vaihdoin isompaan halpiskevennettyyn, Gobyyn. Goby oli kova, ekalla heitolla kala kiinni! Taas naapuri haavi ja minä operoin vavan kanssa.
Jälleen sai olla polleana...

Tuntuu hyvältä, 46 senttiä taimenta käsissä

Taas kessua , valokuvausta ja tekstaria kalakaverille.  Pienen hengähdystauon jälkeen oli mukava  jatkaa kalastusta. Ei tarvinnut Gobyn kanssa montaa viskausta tehdä kun jälleen kerran lusikkaa vietiin. Jarru päästi pientä mouruntaa ja kala pisti vastaan, nyt oli kyseessä edellisiä kaloja jämerämpi fisu. Kun kala iski, naapurin suusta pääsi: "Taasko? Voi vitun jätkä!". Minä vastasin taistelun tuoksinassa: "Mä oon pahoillani. Voisitko taas hoitaa haavihommat?:)". Taistelu päättyi kalan osalta haavinperukoille. Ai saatana, kiintiö täynnä!!!

52 senttiä käsissä, hieno päivä!

Kiintiö täynnä, ei hitto, kiintiö on täynnä, voi muna! Jouduin lopettamaan kalastuksen kesken mahtavan meiningin, 45 minuutissa kolme mittatanelia. Aloin katselemaan kaverin kalastusta ja polttamaan Belmontia, hiukan korpesi kun kaverille ei ollut täpsähtänyt vielä edes kunnon tärppiä. Läksimme jossain vaiheessa talsimaan virtaa ylöspäin. Kaveri kalasti vielä hetken kansallismaisemaa ja yläosaa. Yläosassa hieno taimen seurasi naapurin jigiä, ei pirulainen vaan ottanut kiinni. Mukavaa kuitenkin kun päivä päättyi kalaäksöniin naapurinkin osalta
Kaloista kaksi otin ittelle ja yhden otti naapuri, huomenna mennään taas uudelleen  haastamaan fisuja, silloinkin on vapaapäivä!!
Loppuun vielä yksi mehustelukuva:

Taimen, taimen, taimen ja ruma karvanaama