JAE 22. PANOHOMMIA TAMMERKOSKELLA, PAINEET PURKAUTUU LÄHIRANNASSA

Keskiviikko 8.6.11

Pakkasin alkuillasta vieheitä rasiaan ja lähdin lähirantaan virvelöimään, ilta oli paahteinen ja niinpä hetken kalastuksen jälkeen päätin lähteä Tammerkoskelle Näsinsillan varjoon. Paikalle saapuessani huomasin kuinka varjopaikalla oli perhomies vispaamassa, jouduin siis jatkamaan kalastusta helteessä.
   Helteellä on erilaisia vaikutuksia ihmisiin, jotkut uivat, toiset juovat ja jotkut nussivat. Kalastellessa huomasin kuinka virran toisella puolen Mältinrannassa joku dude heitti vaatteet helvettiin ja pisti mahalleen, heebo ei maannut kalliolla vaan hänen altaan nousi jalat v-asennossa kohti taivasta. Siellä tuntematon pariskunta pani eli hässi eli nai eli kiksautti eli teki jambalayaa. Kovin eroottiselta homma ei silmiini näyttänyt sillä kaksikko toimitti koko aktin lähetyssaarnaajameiningillä, emäntä ei noussut ratsun selkään lainkaan vaan tyytyi olemaan selkä graniittia vasten.
   Tammerkoskella pienet harkimot ja muut lohikalat pintoivat illan edetessä koko ajan enemmän, minun vieheet eivät kiinnostaneet niitä paskan vertaa. Jossain vaiheessa vaihdoin virvelin kameraan ja räpsin muutaman kuvan.

Lohikala loikkaa

Kesäkuinen Näsinsilta

KesäKUU

Torstai 9.6.11

Edellispäivän nollareissu oli taas saanut kalastuksellisen itsetuntoni alamaihin, onneksi olen keksinyt kalattomuuteen oivan lääkkeen, nimittäin lähirannan onkipaikan Näsijärvellä.
Päivällä en kalaan joutanut sillä kävin anoppilan väen ja lasteni kanssa mökillä saunomassa ja pääsin viimein heittämään talviturkin helvettiin. Näsijärven vesi oli tilkkasen vielä vilpoisaa mutta ei liiaksi. Tenavat leikkivät tapansa mukaan rantavedessä eivätkä välittäneet kalisevista hampaista.
Takaisin kalastukseen... Keräsin torstai-illan ratoksi aimo kasan onkimatoja ja laskettelin pyörän selässä lähirantaan. Paiskasin kohon veteen ja saalista tuli heti, parin ahvenen verran. Näin isomman pintomisen ja vippasin äkkiä kohon pintomiskohtaan, kohoa lähdettiin kaksi kertaa viemään hurjaa kyytiä; toisella kerralla sain kalan hetkeksi tarttumaan mutta vain hetkeksi. Kala ei enää kolmatta kertaa napannut koska oli huomannut madon olevan koukutettu.
   Melkein tunnin join appelsiinikolamehua ja polttelin Belmontia ilman kalahavaintoja kunnes viittä vaille kymmenen kohoa vietiin. Tunsin ilokseni että siimanpäässä oli isompi kala ja tällä kertaa se oli kiinni.
Pari ohikulkijaäijää pysähtyi katselemaan kun houkuttelin kalaa veneenlaskuluiskalle, siinä sain yleisön edessä nessinä UL-vavalla vääntää kalaa rantaan ja ihastella kun kala pisti vastaan vetäen ja loikkien.
Fisu nousi lopulta maalle ja sai pikapikaa puutavarasta päähänsä, toinen ohikulkijaäijä sanoi että hän tuo lapsensa lähirantaan ongelle kun moisia kaloja on mahdollisuus saada. Kalastusspotti ei ole minun ja olen iloinen jos siinä alkaa näkymään muitakin kalastajia, varsinkin jos kalastajat ovat junioreja.
Kala oli merkiltään kirjolohi ja pituutta sillä oli 45 senttiä. Kelpo ruokala pihagrilliin. Reissu lähirantaan teki taas tehtävänsä, tätä kirjoittaessa kalastuksellinen itsetuntoni on taas paljon korkeammalla!

Kirre ja käsijarru

JAE 21. ESTERSSON JA MÄ

Perjantai 3.6.2011

Estersson

Seitsemän persiissä tapasin kaverini Esterssonin, oli ollut puhetta onkimeiningistä ja nyt oli aika muuttaa puheet toiminnaksi. Madot oli iltapäivällä kaivettu ja reppuun oli ilmestynyt muutama Börstimus maksimus(=pintti olutta).
   Esterssonin kanssa ollaan tunnettu pennusta lähtien, oltu samassa koulussa ja oltu samassa heviorkesterissa. Molemmat on päätyneet parin mutkan kautta Tampereelle asumaan.
    Ennen illan retkeä olimme edellisvuosina käyneet kaksi kertaa ongella (Härmälänsaaressa ja Naistenlahdessa) ja kerran vetouistelemassa Näsijärvellä. Onkiretket menivät päin persettä, kummallakaan kertaa ei saatu kalan kalaa, Härmälänsaaressa pohjaonkeen tarttui yksi Rapalan uppovaappu. Uisteluretki heinäkuussa 2010 meni paremmin sillä silloin Estersson sai elämänsä ensimmäisen kuhan, hitusen alamittaisen mutta kuhan silti!

Estersson ja kuha

  Perjantain kunniaksi teimme paluun Naistenlahdelle koska paikka oli lähellä ja sieltä oli löytynyt spotti missä ei voi välttyä kalantulolta. Kalantulo alkoi kahdeksalta kun huono-onninen särki imi madon suuhunsa. Onkikirouksemme oli historiaa heti alkuun sillä molempien kohoja vietiin jatkuvasti, särjet ja ahvenet olivat saaliskaloja.
Puoli yhdeksältä tapahtui messevä juttu. Kohoni painui syvyyksiin ja  aloin kelata siimaa rantaan, siimanpäässä tuntui voimallista vastarintaa. Oli hauskaa nähdä kala: "Ei saatana, se on kirjolohi!". Minulla kävi yhtä hyvä munkki kuin tyttärelläni edelliskuussa, kirjolohi kiinni. Haavia ei tietenkään(tälläkään kertaa) ollut mukana, sain kuitenkin houkuteltua kalan veneluiskalle, kala teki parit oikein näyttävät hypyt. Taistelun lopputuloksena rannalla oli sentilleen samankokoinen kirre kuin tyttärelläni, 42 senttiä.

Rumalla jätkällä ruma ilme, kala oikein nätti

    Onkimiseen tuli uutta jännitystä kun tiesimme että vedestä voi nousta mitä vaan. Aurinkoisessa mutta tuulisessa säässä ongimme kunnes perseemme alkoivat puutua siihen pisteeseen että teki mieli hiukan liikkua. Käppäilimme Koukkuniemen vanhainkodin edustalle ongelle, ei kalan kalaa. Kävimme myös parissa muussa paikassa, ei kalan kalaa. Lopulta oli palattava takaisin varmalle spotille.
    Kello yhdeltätoista varmalle spotille oli saapunut salakkaparvi. Esterssonin päätöksellä aloimme teilaamaan salakoita ja ahvenia(uuniinpantavaksi), niitä nousikin hyvään tahtiin. Särkiin ei koskettu syystä että: -Ei meillä mitään särkiä vastaan oo, mutta...-  Veden alta kuului särkien kuorolaulu: "Miksei uuninovet aukene meille, onko rotumme syytä tää?".
   Varttia vaille kaksitoista tapahtui se mistä olin alkuillasta jo ääneen ehtiä haaveilla, lahna nappasi. Koko kevään olin yrittänyt lahnaa bongata, kesäkuussa homma vasta toteutui. Lahnaltakin lähti nirri.

Vuoden eka lahana

    Puoliltaöin paikalle saapui Esterssonin beibe Tiina, lähdimme kolmestaan käymään afterfishingillä läheisessä Pub Vinyylissä. Yhdet börstimukset terassilla, sitten kotiin nukkumaan. Reissu oli saatanan mukava!